sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

80 päivää ekaan runkosarjan peliin

Niin sitä mennään jo maaliskuuta ja Superpesiksen ekaan matsiin on aikaa. 80 päivää. Kyllä, 80 PÄIVÄÄ!! Tekis mieli sanoo että voi hyvää päivää... mutta mitä sitä päivittelemään. Semmosta se on. Kesä tulee. :)

Pari isoa projektia pakettiin

Kiirettä on pitänyt kuten arvata saattaa. Kalenteri näyttää aika lailla vauhdikkaalta kuten kuvasta näkyy. Tässä kuussa ja varsinkin tällä viikolla ylimääräistä sutinaa on aiheuttanut Satakunnan Kansan liitteen teko. Juttuja on kirjoiteltu ja kuvia otettu vielä kalkkiviivoilla Retsan hoitaessa taas kerran mallikkaasti mainosten myyntityön. Omasta mielestäni liitteestä tuli hyvä, raotamme siinä vähän tulevaa kesää, mitä ottelutapahtumissa tulee tapahtumaan, Carru kertoo omia näkemyksiään muuttuneesta joukkueesta, kerromme uusista junnuvetäjistä jotka ovat löytäneet Pesäkarhu-perheen kuntopesiksen kautta jne.jne... Hyvä paketti kaiken kaikkiaan siis! Liite ilmestyy ensi viikolla. Kyllä Ärnforsin tyttöä vähän jännittää, myönnetään. :)

Toinen kiirettä (ja ehkä jo vähän stressiäkin) aiheuttanut projekti on ollut pelipuvun myynti. Tavoitteena kun on ottaa naisten pelaajakuvat 14.3. uudet pelipuvut päällään. Huomenna myydään vielä viimeiset 2 mainospaikkaa ja sitten sekin projekti on saatu kunnialla hoidettua! Tällaisissa käytännön asioissa näkyy haasteet joukkueen pelaajien asuessa eri puolella Suomea. Kaikki pitää suunnitella tarkkaan ja ajoissa jotta saadaan hommat hoidettua. Nämä kuvatkin pitää ottaa jo nyt sillä halli-SM turnauksen jälkeen joukkue hajoaa ensin kolmen viikon omatoimiselle ja siitä etelän leirille jonka jälkeen kuvien otto olisi jo myöhäistä erinäisistä ennakkojulkaisujen aikataulutuksista ja muista johtuen. Aika monta pikku palasta ja aikataulua tässä hommassa pitää siis ottaa huomioon, mutta se ei ole mikään ongelma vaan haaste. Ja haasteista selvitään hyvien tyyppien ja joukkueen joustavan asenteen vuoksi loistavasti. :)

Ilman tätä en selviä.
Liitteen kuvauksista.


Olympialaiset, tunne, fiilis - mahtavuutta

Venäjällä saatiin olympialaiset kilpailtua ilman terrorismia tai pahoin pelättyjä mielenosoituksia. Se on hieno asia, jännitti meinaan vähän että kuinka siinä käy. Itsekin tuli jonkin verran kisoja katseltua, itse asiassa telkkari oli aikalailla aina Yle kakkosella tai Femillä kun kisoja käytiin. Kuten jo ennakoinkin, kisoissa nähtiin jälleen kerran suurta tunnetta. Onnistumisen iloa ja pettymyksen kyyneleitä. Itselleni parhaiten on jäänyt mieleen päivä jolloin itkin ensin pettymystä Kaisa Mäkäräisen kanssa pieleen menneen kisan jälkeen ja siitä parin tunnin päästä kyyneleet olivat onnesta Enni Rukajärven puolesta kun hän haki mitalinsa palkintojen jaosta. Jos pelkästään kotisohvalla tunteet ovat noin pinnassa, en osaa edes kuvitella mitä ne ovat urheilijoilla itsellään. Miettikää nyt vaikka Sami Jauhojärveä. Mikä päätös olympiauralle!! Huh, huh... Vieläkin nousee karvat pystyy käsivarsista kun ajattelee noita fiiliksiä. Näitä samoja tunteita ja fiiliksiä on tarjolla myös meidän omassa lajissamme jälleen parin kuukauden kuluttua! Saa nähdä mitä siitä kuulutushommastakin tulee ensi kesänä kun olen niin paljon lähempänä seuraa, joukkuetta, Pesäkarhu-perhettä.... Lupaan että tunnetta tulee kuulutuksissa olemaan... toisaalta, pyrin puolustamaan omiani niin ettei Superpesikselle tule tarvetta sakottaa seuraa sanomisistani... ;) Muistakaa pesiksen slogan menneiltä vuosilta: TUNNE PELI ;)

Olympialaiset olivat kotitoimistossa vahvasti läsnä.

Ensi vierailu Raumalla porilaisena

Halli-SM:n alkuturnaus pelattiin Raumalla viime viikonloppuna. Rohkeana tyttönä laitoin reissulle kaulaani Pesäkarhut-huivin ja kuten arvata saattaa, puukot lentelivät kuin Pohjanmaalla konsanaan. Erityistä riemua ja kuittailun aihetta tuli meidän tappiosta Lukolle päivän viimeisessä pelissä. Noh, sanotaanko näin että 

"on se hiano voitta helmikuus hallis, mut kyl me Pesäkarhuis voiteta kuitenki mialuummi syyskuus kentäl."

Ja revanssihan on edessä jo tulevan viikon lauantaina kun Karhuhallissa pelataan Naistenpäivän turnaus johon saapuu Lukko ja Mansen Räpsä. Pesäkarhut kohtaa Lukon klo 11.00, tiadoks vaa. Kipinöitä voi olla jonkin verran ilmassa. 

Todistusaineistoa teille jotka ette muuten usko. 

Junnupuolen kuulumisia

Eilen vietimme junnuvetäjien kanssa pitkän päivän koulutuksen merkeissä. Päivän aiheena oli lajitekniikat ja ravinto. Kyllä huomasi että mitä meille on lajitekniikoista opetetu 1900-luvulla, alkaa olla aika lailla menneen talven lumia ja sehän on pelkästään hyvä! Se kun tarkoittaa että laji kehittyy! Haluamme olla parempia, viedä tätä juttua eteenpäin ja tehdä parempia pesäpalloilijoita. Hienoa. Jälleen kerran oli myös kiva huomata miten mahtavia tyyppejä meillä on junnuvetäjissä! Innostunutta väkeä, ja mikä parasta, paljon uusia kasvoja. Mielenkiintoisin heppu eiliseltä oli ehkä G-junnujen uusi apuvalmentaja joka on koko ikänsä ollut jääpallopiireissä eikä tiedä pesiksestä MITÄÄN. :D Tätä tyyppiä tulen kiusaamaan jatkossa usein kyselemällä kuulumisia. Mietipä omalle kohalles. Miltä tuntuisin hypätä täysin uuteen lajiin, ja vielä suoraan valmennukseen?? Hatunnosto lienee paikallaan tälle rohkealle Laurille. :)

Nämä tyypit reenauttavat Pesäkarhuille uusia Superpesispelaajia.


Kesäkuntoon projekti alkuun

Kuten alkuvuoteen kuuluu, aloitin itsekin oman kesäksi kuntoon-projektin. Reenimotivaatio kun alkoi olla nollan paikkeilla, oli pakko hakea apua ja sitä löytyi tällä kertaa Personal Trainerin muodossa. Inbody-mittaus näytti että 7kg pitäisi polttaa rasvaa, ja toisaalta itse kaipaan pikkuusen lisää lihasta ja mikä tärkeintä, haluan saada tuon selän siihen kuntoon että pääsisin itsekin ensi kesänä takaisin pesiskentälle räpylä kädessä. Tällä hetkellä kun tuo lyöntiliike on aika myrkkyä. Katsotaan mitä 8vkossa saadaan aikaan... Toistaiseksi ainakin ruokavalio ja reeni on ollut sopivan haastavaa ja toisaalta motivoivaa kun lopputuloksena maalissa odottaa kokonaisvaltainen hyvä olo. Before ja after-kuvia en tänne postaa, älkää pelätkö. :D

Reenistä puheen ollen, tässähän pitää lähteä kaivamaan pyörä varastosta, suunnata Karhuhallille katsomaan B-tyttöjen peliä (ketäpäs muutakaan kuin) Feraa vastaan ja siitä lenkille. Mukavaa sunnuntai-puuhaa.

Aurinkoista ja lämpöistä maaliskuuta sulle, nautitaan keväästä!! 

-inga