Ingan elämää, tarinoita elämästä ja ihmisen halusta olla vahva: Case JymyHyvä

Pesis on peli. Usein kuitenkin se tuntuu olevan prioriteettilistan kärkipäässä, elämän tärkein asia jolle annetaan kaikki vapaa-aika mutta jolta myös saa paljon. Mutta se on silti vain peli. Jotta muistaisimme tämän, elämä heittää eteemme välillä peukkujarru-syöttöjä, yllätyksiä, sekä hyviä että ikäviä. JymyHyvän kohdetta miettiessä kävi juuri näin. Pelattiin kiihkeää alkukautta, paljon pelejä, ajatukset ottelutapahtumissa ja niiden järjestelyissä. Kunnes eräänä päivänä tuli pysäytys.

Niin mihin?

"Jopi lähtee muutamaksi viikoksi pois kesällä, jakakaa Antin kanssa kuulutusvuorot". Näin lausui Kuosmanen jonka jälkeen alkoi mullekin selvitä mistä on kyse. Jopin tyttö, Minni on sairas, päästä leikattu kasvain. Ai kamala, ajattelin, niin nuori! Käytännön asioista sovittiin ja Lauroset lähtivät Sveitsiin. Ennen lähtöä Roope heitti idean että kysyttäisiinkö Laurosilta olisiko tämä sopiva tarina JymyHyvään ja voisimmeko lahjoittaa sairaalalle jotain. Hemmetin hyvä idea! Kysytään! Ja siitä se tarina sitten lähti.

Tarinan rakentaminen

Tiesimme että Sveitsiin lähtö oli lähellä, niinpä videohaastattelu piti tehdä pikaisesti. Sisältögurumme Antti H. näki heti raakamateriaalista että videosta tulisi loistava. Kun saimme vielä Jonilta Sveitsistä videolla lasten huudon "Hyvä Jymy, hyvä Kainuu!!", olimme varmoja että tämä video toimii. Parin viikon tiukka soittelu kumppaneille toi mukaamme lähes sata yritystä. Pieniä ja isoja, kaikilla suuri sydän. Nämä yritykset mahdollistivat sen että peliin pääsi kaikki halukkaat ilmaiseksi, ja Superjymy lupasi maksaa jokaisesta katsojasta euron hyväntekeväisyyskohteelle joka oli siis Oulun yliopistollisen sairaalan osasto 51 jolla hoidetaan veri- ja syöpäsairaita lapsia. Katsojia tuli paikalle 3329, mutta koska kohde on tärkeä ja väki hienosti mukana, päätimme kuitenkin antaa hyväntekeväisyyteen tasan 4000€.

Shekki oli valtava! Joutui vähän taivuttelemaan että mahtui Volvoon. :)

JymyHyvä ja yhteisöllisyys

Uus-sotkamolaisena tuo viimeinen viikko ennen JymyHyvä matsia oli henkisesti aika kova. Monta asiaa hoidettavana, ja joka kerta kun katsoin videon, luin jutun lehdestä, tai puhuin asiasta radiossa - oli itku lähellä. Sotkamolaisista ja kainuulaisista hehkui valtava yhteisöllisyys ja empatia aina kun JymyHyvä tuli puheeksi. Kaikki tiesivät mistä perheestä oli kyse ja kaikkien ajatukset tuntuivat olevan Sveitsissä, toivoen perheelle pelkkää hyvää ja voimia. Uskoisin että joitain rukouksiakin on Kainuun korvesta kohti vuoristoja lähetetty. Ja tiedän myös sen että Sveitsin päässä on tarkalla korvalla kuunneltu ja seurattu kotipitäjän tapahtumia. Olin viimeisen viikon ajan useaan otteeseen Joniin yhteydessä ja whatsapp välitti kuvia ja tunnelmia edestakaisin. Hienoa että nykyään voi näin helpolla siirtää dataa maiden rajojen yli.

Näin!

"Me haluttas lahjottaa näitä pehmoja, voitko tulla hakeen?" No tottakai mää tuun!!!

Kainuun Sanomissa oli erinomainen juttu ennen taphatumaa.

Tapahtumapäivä

Kun herään aamulla ensimäisenä ajatuksena päässä vilahtaa "JymyHyvä on tänään". Niinpä päivitän heti some-kanavat lauseella "tästä tulee #jymyhyvä päivä!" Keli on upea ja yleisöä syytä odottaa runsaasti. Koko viikon kestänyt markkinointi sai nyt viimeisen silauksen, vielä joitain täsmäviestejä ja se oli siinä. Tällä kertaa voin rehellisesti sanoa käyttäneeni kaikki kontaktini kyläkauppiaista olympiakomiteaan. Tarina elävästä elämästä koskettaa ja kulkee kuin kaarnavene joessa, jättäen jälkeensä tunnejäljen joka leviää aaltojen myötä koko ympäristöönsä. Kentälle menin jo aamulla varmistelemaan että kaikki on kunnossa ja rakentelemaan lasten liikuntatapahtumaa. Pomppulinnojen noustessa ja sormiväripurkkien avautuessa tiesin että tästä tulee todellakin #jymyhyvä päivä! Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja ihmiset olivat hyvällä tuulella. Pari tuntia ennen peliä saapuivat ensimmäiset perheet. Voi sitä lasten riemua kun he pääsivät lyömään tutkaan, ajamaan polkuautoja, piirtämään sormiväreillä ja hyppimään pomppulinnaan! Aito ilo, mikäs sen mukavampaa seurattavaa.

Kannustuskylttejä tehtiin iso määrä

Sormivärit rokkaa!

Lyöntiverkolla kävi kaikenkokoista mailan heiluttajaa

Tämä taisi olla suosituin kasvomaalaus

Polkuautoissa on sitä jotain

Pehmosade

Pelin alettua lähdin auttamaan MLL:ää ja Vaaran Pesiksen tyttöjä pisteiden purussa. Se jäi kuitenkin kesken kun kuulin kuulutuksista että Jymylle on syntymässä ajolähtö ja eka juoksuhan lennättää nallet ilmaan! Ja niinhän siinä kävi että Koden lyödessä ekan juoksun, taivas täyttyi eri näköisistä ja kokoisista pehmoleluista. Viime vuonna pehmoja kerättiin 810 kappaletta, tämän vuoden tulos oli huikea 946 lelua! Jäätävän hieno hetki, ja vielä kun vastustaja Alajärven Ankkureiden junnut otettiin mukaan keräämään nalleja kentältä, oli yhdessä tekemisen meininki taas askeleen suurempi. Jäi varmasti pojille mieleen tuo reissu.
Myös Unto-Nalle lahjoitti itse itsensä hyppäämällä muovipussiin. :)

Vara-nallet, kaikki meni! Taisipa yksi tuomarikin kantaa tähän kortensa kekoon. :)

Unto-nalle kertoi kantansa ennen kuin lahjoitti itsensä hyväntekeväisyyteen

946

Välieriin

Itse peli päättyi Jymyn 2-0 voittoon joka tarkoitti siis välieräpaikan varmistamista. Pelit jatkuu Hiukassa tälläkin viikolla. Kaiken kaikkiaan JymyHyvä projektista voi todeta vaan että olen äärimmäisen kiitollinen että sain olla sitä tekemässä. Olen aina unelmoinut jonkun ison hyväntekeväisyysprojektin tekemisestä ja sen markkinoinnin suunnittelusta. Nyt sain sitä tehdä. Ja kun ympärillä häärii vielä huikeita ihmisiä saman asian tiimoilla niin mikäs sen parempaa! I feel blessed. Nyt on kuitenkin projekti takana ja välierillä jatketaan torstaina! Ei kai muuta kuin kohti uusia seikkailuja. Rokrok!

-inga

TÄSSÄ VIELÄ VÄHÄN FIILISTELYKUVIA....