sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Rakkautta ja Vuokatti Hiihtoa

Kello on 7.15 sunnuntai-aamuna. Herään, ei kiirettä mihinkään. Ainut sovittu puuha tänään on ruokailu ystävän kanssa klo 15. Käyn läpi sosiaalisen median ja sähköpostit kuten aina herätessä. Ei mitään uutta ja ihmeellistä. Huokaisen, nyt olisi aikaa sille isolle R:lle. Nyt ollaan hetkessä jolloin sitä kaipaan. Olisi aikaa köllötellä, jutella, nauraa, käydä läpi asioita ja saada tuoretta näkökulmaa tai vahvistusta omille ajatuksille. Tai sitten vaan olla, laittaa korva toisen rinnalle ja kuunnella sydämen ääntä... No joo, voisin toki soittaa ystävillekin juttuseuran osalta, mutta hei, kello on 7.30 sunnuntaina. Vähän armoo niillekin. :)

Rakkaus on jännä juttu. Se tulee kohdalle kun sitä vähiten odottaa. Etsimällä sitä ei löydä. Jotkut yksittäiset parit vahvistavat tämän säännön. Otetaan esimerkiksi ystäväni Tampereelta. Sinkku pidemmän aikaa, liittyy Tinderiin, ja kuin kirjaan olisi kirjoitettu, bongaa sieltä kuopiolaisen tyypin joka sitten sattuukin olemaan se sielunkumppani, paras ystävä, kaikkea mitä voi toivoa. Eli kyllä, näitäkin tapahtuu, mutta oon kyllä vahvasti sitä mieltä että nämä ovat niitä poikkeuksia mitkä vahvistaa säännön. Oma käsitykseni Tinderistä on tämä (joo, olen pelannut Tinder-peliä jo jonkin aikaa): siellä voi tavata ihan mukaviakin tyyppejä, mutta kun keskustelua on käyty jonkin aikaa, ne harvenevat ja lopulta tyyppi unohtuu. Kertaakaan ei ole osunut kohdalle WAU-tyyppiä. En sano etteikö koskaan osuisi mutta ei ainakaan vielä näin ole käynyt. Kyllä ihminen pitää kohdata kasvotusten että "se jokin" iskee tajuntaan. Silmistä sen näkee, ei kirjoitetusta tekstistä. Vielä ei appsit pysty rakkautta luomaan.

Juuri päättynyt Nelosen Ensitreffit alttarilla oli mielenkiintoinen ohjelma. Asiantuntijoiden valitsemat parit menivät naimisiin, tutustuivat 5vkoa jonka jälkeen päättivät jatkavatko avioliitossa vai ottavatko eron. 2/3 pareista jatkoi. Oli mielenkiintoista seurata miten eri parien yhteinen taival ja persoonien yksittäiset ajatukset ja pelot rakensivat suhdetta. Monta kertaa kuuli sanottavan "en olisi ikinä tuon näköisen tyypin puheille mennyt normielämässä". Ulkonäkökeskeisyys, niinpä. Itse oon aina pyrkinyt katsomaan ulkonäköä syvemmälle, mutta tottahan se on että jos multa kysytään meenkö jutulle Hjallis Harkimon vai Teemu Selänteen kanssa "sillä mielellä" niin valinta ei ole vaikea. Arvostan leukaa. Vitsi, vitsi. :D Mutta ymmärsitte pointin.

Vielä pitää Ensitreffit Alttarilla ohjelmasta nostaa esiin yksi asia. Asiantuntijat ja varsinkin psykoterapeutti Maaret Kallio. Aivan huikea tyyppi! Avasi ihmisluonnetta ja selvitti käyttäytymisen syitä erinomaisesti meille sohvaperunoille. Sama upea analyysi ja hyvä huumori jatkui myös Enbuske & Linnanahde Shown haastattelussa. Jos mä olisin Nelosen johdossa, miettisin jo kovaa vauhtia Maaretille omaa ohjelmakonseptia. Katsojia riittäisi kyllä. Go Maaret!

Otetaanko sitten käsittelyn Temptation Island Suomi? Joo ei oteta. :) Sen sijaan taidan keitellä lisää kahvia, lukea vähän kirjaa ja lähteä ulos nautiskelemaan tuosta upeasta auringopaisteesta.

Hiihtämässäkin voisi käydä, nyt kun eilen löytyi jälleen se hiihdon ilo! Oikein totta, eilen, ekaa kertaa tänä talvena hiihtäminen oli kivaa. Yksinkertaisesti siitä syystä että voitelu oli kohillaan. Pitoa oli, lipsuminen alkoi vasta vikalla parilla kilsalla. Kyseessä siis tietenkin Vuokatti Hiihto jossa rykäsin 12km Ladyloppetin. Kiva kun tämä uusi sarja oli perustettu, pääsi tämmönen todellinen sunnuntai-hiihtäjäkin fiilistelemään. Edellisen kerran lähdin ladulle lappu rinnassa Hippo-hiihdoissa joitain kymmeniä vuosia sitten joten jännitys ennen starttia oli luonnollisesti kova. :) Leppoisassa seurassa 12km:n lenkki tankkauspisteineen päästiin kuitenkin loppuun asti ja hiihdon jälkeen syöty keittolounas kruunasi päivän. Kaverit heittivät haasteen että ensi vuonna vedetään sitte 30km perinteistä....noh....katotaan. :) Ihan muuten kuriositeettina, paras 30km:n hiihtänyt nainen hiihti sen samaan aikaan kuin me tuo 12km. Kovat on kovia. Erityisesti hattua nostan kainuulaisen rintin hiihtäjille, 60 pertsaa + 60 vapaalla. HUH, HUH!! Kovat on kovia.

No mutta, mukavaa sunnuntaipäivää sulle. Ota siitä kaikki irti, liiku, nauti, naura, rakasta, tee mikä sulle on tänään parasta. Kuullaan taas kun tulee jotain kerrottavaa. Tässä alla vielä kuvia eiliseltä, kivaa oli. :)

-inga


Perjantaina jännitys alkoi kun hain numeroni kisatoimistosta.



Tämmösiä matkoja oli tarjolla.

Raimo Vormisto ja silakka! :D 

Huolto pelas! Suolakurkkua, rusinoita ja mehua - toimii.

Hyytyminen vastatuuleen meinas iskeä mutta sisulla vedettiin maaliin asti!

Testi: toimiiko Olvi palauttajana? No ei ainakaan ole paikat kipeenä tänään! Eli toimii! :)

Kotiin päästyäni korkkasin tuliasipussin. Hyvvää sen olla pittää! :)






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ideoita? Ajatuksia? Anna palaa!