...onpa ollut hikinen ilta kun Elisan verkko kaatui ja työt tyssäsi kesken kaiken! Asiakkaalle luvatut tiedostot tunteja myöhässä, ja mikä kamalinta, oma some-elämä stopissa monta TUNTIA!! Mitä sitä sitten tuli puuhattua? Soitin äidille, siivosin, tein ruokaa, luin lehtiä... oliko nuo sitten niin kamalia juttuja puuhastella? Ei todellakaan. Tässä vain huomasi konkreettisesti miten kiinni sitä on verkossa ja somessa. Onko se huono juttu? En ole ihan varma... Aloin vakavasti harkita pientä some-taukoa. Vaikka jouluna aatto ja päivä....ehkä jopa tapani? Ajatus nostaa hien pintaan, se lienee merkki että kannattaisi oikeasti ottaa vähän etäisyyttä tästä, uskallanko sanoa sen ääneen, addiktiosta.
Mulla on edelleen ystäviä jotka eivät ole Facebookissa, eivät Twitterissä, eivätkä edes painostuksen alla aio niihin liittyä. Mietin miten tämän illan katko vaikutti heidän elämäänsä. Yrittivät ehkä käydä lukemassa netistä Ilta-Sanomien uusimmat uutiset ja kun netti ei toiminut, he kohauttivat harteitaan "aha", ja jatkoivat muita puuhia. Kuulostaa kovin rentouttavalta kun vertaa tähän stressiin joka itselle iski päälle heti verkon kaaduttua.... Elämän pieniä herätyksiä.
Mutta mennääs asiaankin tän syvällisen (?!) pohdiskelun jälkeen. ;)
WinterOpen eli Suomen suurimmat pikkujoulut juhlittiin viime viikonloppuna. Meno oli kuin Ruotsin laivalla, väkee ku pipoo ja riemu katossa! Itse kattelin tapahtumaa "sillä silmällä", ajatuksena että ensi vuonna olisin itse tekemässä tapahtumaa. Hyvä konsepti tuossa on kyllä koossa ja se mitä haastattelin kävijöitä niin tosi moni käy tapahtumassa perinteenä. Samalla kaveri- tai työporukalla joka vuosi tullaan viikonloppua viettämään. Suosittelen lämpimästi myös esim. pesisporukoille viikonloppureissuksi ens syksynä. ;) Muuten, WinterOpenilla on oma sivunsa myös Facebookissa, käy sieltä haistelemassa vähän tämän vuoden tunnelmia niin tiedät mitä tuleman pitää.
Viime viikonloppuna julkaistiin myös Sotkamon Jymyn teema kaudelle 2015. Korhosen Mikon ja muun porukan kanssa tätä mietittiin ja tässä on lopputulos. Jokainen on tärkeä, jokaista tarvitaan, eteenpäin mennään yhdessä. Tämä ei ole edes mitään sanahelinää vaan tässä parissa kuukaudessa olen huomannut tän olevan täällä myös konkretiaa. Yhteisö on todella tiivis. Se on ehdottomasti kivijalka menestykselle.
Sitten vielä siihen pahaan, pahaan someen. Eilen tuli käytyä twitteröinnin huipulla kun kuvan mies tuli seuraajiini. Aika hienoo. Varsinkin nyt kun AngryBirds on osa päivittäistä elämääni. Mielenkiintoista ois tietää onko jollain porilaisella ystävälläni sormet pelissä siinä että Peter lähti mua seuraamaan...? Tunnustukset voi laittaa numeroon 0407575522. :)
Tiättekö muuten mitä? Huomasin eilen puhuvani jotain kirjakielen tapasta kun oikeen innostuin. Suunniteltiin ja ideoitiin Jimin kanssa juttuja niin huomasin miten kieli kääntyi kirjakieleen kun pulssi nousi! :D Aika jännä juttu... onneks kohta pääsee joululomalle kotio puhumaan taas rauman giält...ja porrii...o-ou, sitte mua ei taas ymmärrä kukaan kun tuun takas lomilta. :)
Semmosia tällä erää. Jatkan nyt illan viettoo viä hetken ennen unille menoo, ja mikäs tässä on ollessa kun kämppä on siivottu ja ruoka tehty! Nettitauko, tervetuloa toistekin! .....mut ei liian usein. ;)
Adios!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ideoita? Ajatuksia? Anna palaa!